Uusi Käypä hoito -suositus kolesterolista: tämä muuttui ja tämä pysyi

Suomalaisten kolesterolin hoitoa ohjaava Käypä hoito -suositus päivitettiin syyskuussa. Viesti on selvä: arvot kannattaa tuntea ajoissa, tavoite määräytyy oman riskin mukaan ja elintavat ovat hoidon pohja – myös silloin, kun käytössä on lääke.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen työryhmä julkaisi päivitetyn dyslipidemioiden eli veren rasva-arvojen häiriöiden Käypä hoito -suosituksen 24.9.2026. Suositus noudattaa eurooppalaisen ESC/EAS-hoitosuosituksen päälinjoja, joihin tehtiin täsmäpäivitys vuonna 2025.

Käymme tässä läpi asiat, jotka koskevat tavallista aikuista – ei lääkäriä.

Suosituksessa lainatun Terve Suomi 2023 -tutkimuksen mukaan yli 20-vuotiaista naisista 70 prosentilla ja miehistä 72 prosentilla oli joko koholla oleva kokonais- tai LDL-kolesteroli tai kolesterolilääkitys. Kokonaiskolesteroli oli vähintään 5 mmol/l noin puolella aikuisista.

Kolesterolilääkkeistä sai Kela-korvausta vuonna 2024 yli 1,3 miljoonaa suomalaista. Silti suositus toteaa, että sekä elintapaohjauksessa että lääkehoidon toteutuksessa on yhä selviä puutteita.

Koholla oleva kolesteroli ei tunnu missään. Siksi se pitää mitata.

Työryhmä suosittelee, että veren rasva-arvot määritetään koko väestöltä viimeistään 40. ikävuoteen mennessä ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein.

Aiemmin kannattaa mitata, jos

• suvussa on varhaista sydän- tai verisuonitautia (miehellä alle 55-vuotiaana, naisella alle 65-vuotiaana)

• sinulla on muita merkittäviä riskitekijöitä, kuten tupakointi, kohonnut verenpaine tai lihavuus

• epäillään perinnöllistä rasva-aineenvaihdunnan häiriötä.

Diagnoosi perustuu yleensä kahteen eri päivinä otettuun näytteeseen. Paastoa ei tarvita LDL-kolesterolin mittaamiseen.

Uutena mittarina suositus nostaa esiin lipoproteiini (a):n, eli Lp(a):n. Se on pitkälti perinnöllinen, eikä siihen voi juuri vaikuttaa elintavoilla. Pitoisuus oli koholla noin joka kymmenennellä suomalaisella. Suosituksen mukaan Lp(a) riittää mitata yleensä kerran elämässä.

Yhtä oikeaa kolesteroliarvoa kaikille ei ole. Väestötasolla terveyttä edistävät rajat ovat alle 5,0 mmol/l kokonaiskolesterolille ja alle 3,0 mmol/l LDL-kolesterolille. Yksilön tavoite asetetaan kuitenkin sen mukaan, kuinka suuri on hänen kokonaisriskinsä sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen.

Terveiden aikuisten riski arvioidaan suomalaiseen aineistoon perustuvalla FINRISKI-laskurilla. Uusi FINRISKI 3.0 arvioi kymmenen vuoden riskin lisäksi myös 30 vuoden riskin. Suositus korostaa, että nuorilla, joilla on useita riskitekijöitä, pelkkä kymmenen vuoden ennuste voi aliarvioida elinikäisen riskin.

Oman riskin voi arvioida itse THL:n FINRISKI-laskurilla, mutta tulos kannattaa käydä läpi lääkärin kanssa.

Suuren ja erityisen suuren riskin potilaat tarvitsevat yleensä lääkehoitoa elintapojen rinnalle. Uusi suositus ohjaa aiempaa selvemmin yhdistelmähoitoon: jos LDL-kolesterolia pitää laskea yli puolella tai tavoite on alle 1,8 mmol/l, aloitetaan statiinin ja etsetimibin yhdistelmä. Valtimotautia jo sairastaville lääkitys aloitetaan suosituksen mukaan jo sairaalassa.

Pienen ja kohtalaisen riskin ihmisillä elintapamuutosten vaikutusta voidaan seurata 3–6 kuukautta ennen kuin lääkitystä harkitaan.

Suosituksen mukaan elintapahoito kuuluu jokaiselle, jolla on dyslipidemia – myös lääkehoidon aikana, sillä lääke ja ruokavalio täydentävät toisiaan. Pienen riskin ihmisille elintapahoito on usein riittävä.

Ruokavaliosta suositus nostaa esiin erityisesti nämä:

• Rasvan laatu ratkaisee eniten. Kovan rasvan osittainen korvaaminen pehmeällä on suosituksen mukaan keskeisin keino ehkäistä valtimotautia. Pehmeää rasvaa tulisi olla vähintään kaksi kolmasosaa kaikesta rasvasta. Suomalaisilla kovan rasvan osuus energiasta on noin 14–15 prosenttia, kun tavoite on alle 10.

• Kuitua runsaasti. Tavoite on vähintään 25 grammaa päivässä naisille ja 35 grammaa miehille: täysjyvää, kasviksia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä.

• Kauran ja ohran beetaglukaani. Suositus käsittelee beetaglukaania osana ravintokuitua ja viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan sen säännöllinen käyttö pienentää veren kolesterolia. Vaikutus on osoitettu, kun beetaglukaania saadaan vähintään 3 grammaa päivässä osana terveyttä edistävää ruokavaliota.

• Kasvistanolit ja -sterolit. Säännöllisesti 1,5–3 gramman päiväannoksena ne pienentävät kolesterolia noin 10 prosenttia. Niiden käyttöä voi jatkaa statiinin rinnalla.

• Suodatinkahvi pannukahvin sijaan. Suodattamaton kahvi, myös kapselikahvi, nostaa kolesterolia.

• Kalaa 2–3 kertaa viikossa ja kananmunan keltuaisia enintään kolme tai neljä viikossa.

Laihtuminen jo 5–10 prosenttia parantaa rasva-arvoja ylipainoisilla, ja tupakoinnin lopettaminen on suosituksen mukaan tärkein yksittäinen elintapamuutos valtimotautiriskin pienentämiseksi.

Kolme grammaa kuulostaa vähältä, mutta kauraa sisältävistä ruoista sitä on yllättävän vaikea koota joka päivä. Määrä vaatii säännöllisesti runsaasti kauraa tai ohraa – esimerkiksi useamman ison annoksen kaurapuuroa, kaurahiutaleita leivonnaisissa tai ohrasuurimoita ruoissa.

Glucavena on suomalainen kauran beetaglukaanivalmiste, jonka päiväannos sisältää 3 grammaa kauran beetaglukaania. Jauhe sekoitetaan veteen tai lisätään smoothieen tai puuroon. Glucavenan avulla säännöllisestä päivittäisestä beetaglukaanin saannista tulee helppoa ja vaivatonta, jolloin myös tuloksia voi odottaa.

1. Selvitä arvosi. Jos et tiedä kolesteroliarvojasi tai viimeisimmästä mittauksesta on yli viisi vuotta, varaa verikoe.

2. Laske riskisi. Kokeile FINRISKI-laskuria ja vie tulos lääkärille.

3. Valitse yksi ruokamuutos. Vaihda voi kasviöljypohjaiseen levitteeseen, lisää kauraa aamuun tai siirry suodatinkahviin. Yksi pysyvä muutos on parempi kuin viisi kokeilua.

Lähde: Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (julkaistu 24.9.2026). www.kaypahoito.fi